Tuulispää!

Hei ystävät!

Niin vain kävi etten ole saanut kirjoitettua blogia teksti-ideoista huolimatta. Nyt on kuitenkin kova tarve avata sanainen arkkuni ja kertoa teille hieman uudesta yhteistyöstämme Eläinsuojelukeskus Tuulispään kanssa.

Olen jo pidemmän aikaa seurannut Tuulispäätä ja heidän arkeaan Facebookissa. Tuulispää on siis eläinten vanhain- ja turvakoti, jossa asuu nyt jo lähemmäs 50 eläintä. He ovat mm. pelastaneet Janakkalasta löytyneen Osku-villisian, jonka lajitoverit poliisi oli jo ampunut. Sinikettu Otto puolestaan oli karannut turkistarhalta ja päätynyt teollisuusalueelle Kokkolassa. Tuulispäässä nämä hienot eläimet kuten myös monet muut hevoset, kanat, lehmät, kukot, siat, vuohet, lampaat, sorsat ja muutamat muut eläimet saavat viettää elämää, jota ei rajoita ihmisen halu syödä, tappaa tai käyttää niitä muuten omiin tarpeisiinsa. Ne saavat toteuttaa lajityypillisiä piirteitään ja mm. liikkua vapaasti sisälle ja ulos mahdollisuuksien mukaan. Ne saavat elää Tuulispäässä lopun elämäänsä ilman pelkoa tai kipua, saaden kaiken mahdollisen, parhaan hoidon. Sellaista paikkaa ei voi kuin ihailla!

Olen usein harmitellut ettei minulla ole taloudellista mahdollisuutta tukea Tuulispäätä. Olen myös kokenut, että haluaisin tehdä enemmän eläinten hyväksi. Etteivät eettiset ostopäätökset ja kasvissyönti enää riitä. Viime viikon keskiviikkona sain sitten yhtäkkiä kotona istuessani ajatuksen Tuulispää-aiheisten korujen tekemisestä. Otin samantien yhteyttä Tuulispään perustajaan Piia Anttoseen, joka piti ideastani. Käytin yhden päivän lähinnä Tuulispään Facebookissa julkaistuja kuvia selaten ja tallentaen sieltä sellaisia kuvia, jotka olivat erityisen onnistuneita niin valokuvauksellisesta kuin koruteknisestäkin näkökulmasta. Viikonloppuna sain alulle ensimmäiset korut ja nyt alkuviikosta olivat ensimmäiset viisi Tuulispää-korua valmiita! Ne näyttävät tältä.

Saanko esitellä: ensimmäiset Tuulispää-koruni! Vasemmalta oikealle, ylhäältä alas: Otto, Nunnu, Oliver & Aprilli, Osku ja Tommi.

Kaiken kaikkiaan valitsin 20 kuvaa Tuulispään asukkaista, joista sitten tein nämä ensimmäiset korut. Muut 15 kuvaa ovat valmiina koruiksi. Valinta ei ollut helppo, sillä hienoja kuvia on niin paljon! Lähiaikoina onkin tulossa lisää kuvavaihtoehtoja näiden 20 nyt jo löytyvän lisäksi.

Toivon, että pidätte uudesta korumallistostamme ja liitytte seuraan tukemaan Tuulispään tärkeää työtä. Heidän käynnissä oleva laidunkampanjansa on jo saavuttanut ja ylittänyt puolenvälin tavoitteensa, mutta vielä on matkaa kuljettavama. Koruni ovat mahdollisuus osallistua kampanjaan ja antaa näin Tuulispään asukkaille entistä parempi elämä. <3

Korukampanjamme oma kansio löytyy täältä:
https://www.facebook.com/265988670108768/photos/?tab=album&album_id=1269995979708027

Tuulispäätä voi seurata seuraavissa paikoissa:
http://www.tuulispaa.org/

https://www.facebook.com/pages/Eläinsuojelukeskus-Tuulispää/482752198444434?fref=ts

https://twitter.com/Esk_Tuulispaa

https://www.instagram.com/esk_tuulispaa/

https://www.youtube.com/channel/UC8WsQG3yb4pKRpoX8ieiwyA

Joulujuttuja ja sen sellaista

Hei ystävät!

Blogiraasumme on taas ollut ihan sivuroolissa enkä ole saanut aikaiseksi kirjoittaa tänne lainkaan. Facebook-sivuamme päivittelen arkena melkeinpä päivittäin ja vastailen asiakkaiden viesteihin, mutta pidemmät tekstit jää yleensä kirjoittamatta vaikka ajatuksia olisi mielessä vaikka kuinka. Ajattelin näin uuden vuoden kunniaksi yrittää hieman aktivoitua tälläkin saralla.

Loppuvuosi oli Hellun ja Ninnin käsitöiden perinteen mukaan kiireinen. Teimme kovasti töitä omilla tahoillamme pitkin syksyä valmistautuessamme neljättä kertaa järjestettyihin Vanhankaupungin Joulumarkkinoihin Kokkolassa. Vaihdoimme Hellun kanssa ideoita ja jaoimme juttujamme mm. Whatsapissa ennen kuin jatkoimme hommaa kasvotusten marraskuussa. Menin tuolloin koruineni Kokkolaan. Vanhempieni olohuone muuttui melko pian käsityöpajaksi kun teimme inventaariota ja viime hetken valmisteluja. Joulukuun alussa saimme avaimet omaan mökkiimme ja pääsimme laittamaan sitä valmiiksi. Facebookista löytyy kuvia tästä vaiheesta: Jouluvalmisteluja

Hellu mökkimme vieressä

4. päivä ne sitten alkoivat. Toivoimme kovasti lunta ja pakkasta, sillä se luo oman, jouluisen tunnelmansa Joulumarkkinoille. Toiveisiimme vastattiin hetkellisesti ensimmäisenä viikonloppuna, jolloin saimme hieman lunta. Osallistuimme tapahtumaan nyt jo neljättä kertaa, kolmatta kertaa omassa mökissämme. Siitä on tullut rakas perinteemme. On mukavaa tavata asiakkaita ja jutella heidän kanssaan. Jotkut heistä ovat tulleet tutuiksi näiden muutamien vuosien saatossa. Joulumarkkinoiden järjestäjä Kokkolan matkailun Mari on mukava tyyppi ja meillä on myyjien kanssa ikäänkuin oma pieni yhteisö. Juttelemme, autamme toisiamme ja käymme ostoksilla toistemme mökeillä. Seurakunnan puuroa tulee syötyä päivittäin ja läheiseen kahvilaan on mukava piipahtaa teelle ja lämmittelemään. Oman lisänsä viikonloppuihin toi tänäkin vuonna Rödsössä asustava Matti-poro, jonka aitaus oli mökkimme vieressä. Mannerheimin aukio Vanhankaupungin kupeessa on loistava paikka jouluiselle tapahtumalle Raatihuoneineen, isoine kuusineen ja vartavasten paikalle tuotavine nuotioineen. Vanhankaupungin Joulumarkkinat 2015

Koira-asiakkaamme Rocky

Matti mutusti heinäkasaansa tyytyväisenä

Joulumarkkinoiden jälkeen oli aika inventaarion, pakkaamisen ja uusien ideoiden ja ajatusten sulattelun. Asiakkaiden kanssa käydyt keskustelut antavat aina miettimisen aihetta ja ideoita uusien juttujen kehittelyyn. Hellu tarttui toimeen heti ja alkoi tehdä uusia koiranpukuja ja suunnitella huovutetuja lapasia hänelle tilaamistani langoista. Minä keskityin lepäämiseen ja asioiden sulatteluun, olihan edessä pian kotimatka. Tulossa on myöhemmin mm. enemmän tekstikoruja sekä toivottuja urheiluaiheisia lasikapussikoruja. Jos teillä on muita toiveita niin kertokaa niistä ihmeessä vaikka viestillä!

Loppiainen on ylihuomenna, joten joulunaika on sitten virallisesti ohi. Taidanpa seuraavaksi kääntää katseeni ystävänpäivään ja kevääseen ja miettiä mitä uutta niitä varten keksisin. Blogin yritän pitää Facebook-sivumme tavoin ajantasalla. Kuulemisiin siis!

-Ninni

500 tykkääjää Facebook-sivullamme, on arvonnan aika!

Facebook-sivumme saavuttivat tänään uuden virstanpylvään kun 500 tykkääjän raja meni rikki. Kuten sivuilla lupasin,  pidän juhlan kunniaksi arvonnan. Palkinto on vielä salaisuus, mutta se liittyy toki käsitöihimme.

Osallistuaksesi arvontaan sinun tarvitsee vain kommentoida tätä postausta ja kertoa meille terveisiä: palautetta, idea, kysymys tai mitä mieleesi juolahtaakaan Hellun ja Ninnin käsitöihin liittyen. Jos olet kirjautuneena Bloggeriin, riittää, että kommentoit. Jos sinulla ei kuitenkaan ole Blogger-tiliä tarvitsen jonkinlaisen nimen ja kontaktitiedon, että saan sinuun tarvittaessa yhteyden. Jos et halua jättää sähköpostisosoitettasi, voit kommentoida nimimerkillä ja laittaa minulle postia osoitteeseen niina.kuorikoski (at) gmail.com ja kertoa nimimerkkisi.

Kaikki kommentoijat osallistuvat arvontaan. Toisen arvan annan heille, jotka ovat jossain vaiheessa tehneet kanssamme korukauppoja. Asiakkailla on siis kaksinkertainen mahdollisuus voittaa. 

Osallistumisaikaa on kaksi viikkoa: arvonta päättyy tiistaina 25.11. Onnea matkaan!

Uusi alku

Hei ystävät!

Nimeä Niina's jewellery kantanut blogini on jäänyt historiaan ja tilalle on ilmestynyt Hellun ja Ninnin käsitöiden oma blogi. Facebook-sivumme on jatkossakin ensisijainen toimintapaikkamme, mutta pyrin kirjoittelemaan tänne kenties hieman enemmän kuulumisiamme. Päivitysvauhti tuskin huimaa päätä, mutta kokeillaan. :)

Pilvinen päivä on tänään mennyt koruja pakatessa ja korviksia värkkäillessä. Tein sydänkorviksia useamman parin ajatuksena jättää osan syrjään joulumyyntiin. Posti toi uudet pihdit, joten rinkuloiden vääntely onnistuu taas helposti. Meinasi vähän hermot mennä kun vanhat luottopihtini hajosivat enkä saanut niitä korjattua. Toivotaan, että nämä uudet ovat yhtä hyvät!

Hyvää lokakuuta ja kuulemisiin!

Nyt se sekos!

Tämä koruntekijä on vissiin seonnut: olen viime aikoina maalannut ja koristellut pahvirasioita mm. kirpputoreilta ostetuilla leluilla sekä erilaisilla akryylikoristeilla, puhdistanut ja tuunannut käytettyjä lamppuja koristeiksi, maalannut puukuvioita ja tehnyt niistä magneetteja sekä antanut lasipurkeille uuden ilmeen muun muassa deko-tahnalla sekä metallikoristeilla. Olen myös kiertänyt kirpputoreja niin Oulussa kuin Kokkolassa sekä rampannut Sinooperissa ostamassa lisää tarvikkeita. Minua ovat insporoineet maalit, pensselit, liimat, glitterit, muoviponit ja lelut, lasipurkit, lamppujen muodot ja vaikka mikä muu. Olen ostanut Clas Ohlsonilta poran, jolla olen innoissani tehnyt reikiä muun muassa leluihin ja koristelemiini lamppuihin. Liimapyssykin on ilmestynyt ja ollut käytössä. Korut ovat jääneet taka-alalle ja työpöytä on muistuttanut korupöydän sijaan jonkinlaista työpajaa välineineen ja porauksesta ilmestyneeseen puruun. Korujen tekemistä varten on pitänyt ensin siivota kaaos ja aiemmin ainakin jossain määrin siisti pöytäni on ollut täynnä tavaraa. On ollut ihan mahtavaa!

Kokkolassa ollessani listaan tulivat vielä kutominen ja virkkaus. Kudoin äitini seurassa muutaman pehmopöllön ja äiti opetti minua virkkaamaan. Lattia oli langanpätkissä ja sormet krampissa, mutta hauskaa oli! 

Laitan tähän nyt muutamia kuvia viimeaikaisista töistäni. Suuresta osasta ei valitettavasti ole kuvia kun en niitä tajunnut Kokkolassa työskennellessäni ottaa. Työt odottavat siellä valmiina messuille pääsyä. Tässä nyt kuitenkin pieni katsaus siihen mitä on tullut tehtyä.

Käytetyistä lampuista tekemiäni koristeita on roikkunut ympäri kämppää.

Minun kutoma ja äitini koristelema pöllö

"Unien yksisarvinen"
Maalattu ja koristeltu pahvirasia

"Talvikettu ja tähdet"
Maalattu ja koristeltu pahvirasia

Tekemäni pöllökoru. Helmet ovat puuta ja ketju antiikinhopeoitua korumetallia.

Puisista sydänkuvioista tehtyä joulumagneetteja. Kaikki materiaalit maaleja lukuunottamatta ovat peräisin Käsityökirppikseltä. Nuo karhut ovat aivan ihania!

Avainnauhoista

Olen viime aikoina saanut muutamia tilauksia avainnauhoihin. Asiakkaat ovat kysyneet voisinko tehdä avainnauhan heidän toiveidensa mukaan. Miksipä en tekisi, on aina mukava saada tilauksia ja tykkään uusien ideoiden kehittelystä. Olen aiemmin tuossa kesällä tehnyt avainnauhoja pujottaen lasihelmiä vaijeriin ja sitten kiinnittämällä vaijerin päät rinkulalla johonkin riipukseen ja lukkoon, johon avain laitetaan. Niistä tulee ihan hauskoja niin, mutta ne ovat kenties sopivampia lapsille ja nuorille kuin aikuisille.

Kesällä tehty hiiriavainnauha

Nämä tilauksesta tekemäni avainnauhat ovat vähän korumaisempia ja perustuvat ketjun käyttämiseen. Nauha tehdään katkomalla ketju sopiviksi pätkiksi ja laittamalla pätkien väleihin esimerkiksi lasihelmi korupiikin avulla. Nauhan alaosaan voi sitten kiinnittää ketjunpätkän erilliseksi osakseen, johon kiinnitetään lukko avainta varten tai vaihtoehtoisesti sen voi jättää pois, jolloin nauha on ikäänkuin yhtä ketjua. Lukon ja mahdolliset muut osat kuten koristeet voi kiinnittää sitten haluamaansa kohtaan.

Alla oleva viime viikolla tekemäni avainnauha on tätä jälkimmäistä ideaa käyttäen tehty. Ketju on seitsenmillistä antiikkihopeoitua papuketjua ja nauhassa on pöllöriipus, jossa on molemmissa päissä reikä kiinnitystä varten. Helmet ovat lasia ja lukko on antiikkimainen sydänlukko. Nauhan tilannut asiakkaani kertoi tykkäävänsä mustasta, kirkkaasta ja liilasta sekä pöllöistä, jonka pohjalta suunnittelin tämän.

Tilaustyönä tehty avainnauha

Sydänkoru akaateilla ja lasihelmillä

Muutama päivä sitten tein tuon sydänkorun taas hieman eri tekniikalla. Pujotin vaijeriin helmihattuja, sinivihreitä akaatteja sekä mustia lasihelmiä. Jatkoin nauhaa antiikinhopeoidulla ketjulla. Riipus on helmiosuuteen kiinnitetty suuri sydän, jossa on rakkauteen liittyvä teksti.

Olen harkinnut korun muokkaamista avainnauhaksi lisäämällä siihen lukon avaimia varten. Sillä tavoin sitä voisi käyttää makunsa mukaan koruna tai avainnauhana käyttötarkoitusta halutessaan vaihdellen. Tämä viimeinen ihanuus on muuten vapaana, joten laita ihmeessä viestiä tulemaan mikäli haluat antaa sille uuden kodin!

Kissamaisia juttuja

Päivät kuluvat kuin itsestään eikä blogiin synny uutta tekstiä. Tarvitsisin vissiin jonkun blogipoliisin, joka huolehtisi, että kirjoitan tänne edes kerran viikossa. Viimekertaisen pohdinnan jälkeen luulin kirjoittavani seuraavan kerran piankin, mutta toisin kävi. Pahoittelut siitä.

Tällä viikolla on tullut paketoitua postitusta varten asiakkaiden ostoksien lisäksi useita Yhdysvaltoihin lähteviä lahjoituksia. Lahjoitan usein korujani kissojen hyväksi järjestettäviin huutokauppoihin. Haluan auttaa, ja koska se ei ole taloudellisesti mahdollista, teen sen korujeni kautta. Viimeisen muutaman viikon aikana korujani on ollut kolmessa eri huutokaupassa, jossa ne ovat tuoneet kaivattuja dollareita niin eläinlääkärikuluihin kuin yhden kissoja paljon pelastaneen naisen kodin putkisto-ongelmiin. On aina ihanaa olla tekemisissä hyväsydämisten ja eläinrakkaiden ihmisten kanssa ja auttaa edes vähän. Tällä avulla on myös tapana tulla takaisin, niin sanotusti.

Nasu ja rakas lelu uudenkarheassa muodossaan

Nasun rakkain lelu nimittäin hajosi jokin aika sitten. Suru oli suuri niin hänellä kuin minulla ja puolisollani. Nasu-parka yritti leikkiä rikkinäisen lelun osilla, mutta eihän se ollut sama asia. Me taas kaipasimme leikkimisen seuraamista: sitä villiä menoa oli aina kiva katsoa. Uuden samanlaisen lelun hankkiminen osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi. Ostin sen kesällä Helsingistä. Se oli viimeinen kappale Kampin Mustissa & Mirrissä. Verkkokaupassa sitä ei ole lainkaan enkä löytänyt lelua tai vastaavaa esimerkiksi viime aikoina tutuksi tulleesta Ebaysta. Googlaamalla selvisi lelun valmistajan olevan saksalainen firma. Heidän sivujensa kautta sitä ei saanut, mutta vihdoin lelu löytyi Iso-Britannian Amazonista. Tein sinne tunnukset ja laitoin lelun ostoskoriin. Kun sitä sitten aloin maksamaan, ilmoitti Amazon ettei lelua voida lähettää osoitteeseeni. Yritin uudestaan ja sain saman tuloksen. Hermot kiristyen luin postitusrajoituksia, joissa eläinten tuotteet olivat sallittujen tuotteiden listalla. Otin yhteyttä asiakastukeen chatin kautta ja sain kuulla kyseessä olevan "special delivery restriction", jotka koskevat tiettyjä tuotteita.

Tästä lannistuneena olin jo varma, etten saa Nasulle uutta keikkuvaa lelua mitenkään. Toisin kuitenkin kävi! Tunnen erään Saksassa asuvan kissafanin, joka on minun tavoin osa Facebookin kissayhteisöä. Laitoin hänelle viestin ja hän etsi lelun Saksan Amazonista ja laittoi tilauksen saman tien menemään. Kun kysyin häneltä paljonko olen velkaa hänelle kuluineen, hän sanoi, että nyt oli sellainen mahtava tarjous, että kun ostaa lelun ja lähetyttää sen ystävälle Suomeen, se ei maksa mitään. Ihana! Tästä on aikaa muutama päivä ja nyt lelu on jo matkalla kohti Suomea. En malta odottaa, että saamme sen ja näen Nasun ilmeen kun avaan paketin!